Ison Omenan omalääkäripilotin positiiviset kokemukset ovat vahvistuneet kokeilun edetessä

Ison Omenan omalääkärikokeilu on ollut käynnissä nyt noin yhdeksän kuukauden ajan. Kokeiluun osallistuu Ison Omenan terveysasemalla neljä lääkäriä ja kuusi hoitajaa. Lääkärit ja hoitajat ovat virka- ja työsuhteissa hyvinvointialueella, mikä eroaa niin sanotusta ammatinharjoittajamallista, jossa lääkäri toimii yrittäjänä. Pilottiväestöön on valikoitunut satunnaisotannalla noin joka kymmenes Ison Omenan terveysaseman asiakkaista. Kokeilussa asiakkaille on nimetty omalääkäri ja omahoitaja, jotka vastaavat hänen hoidostaan kokonaisvaltaisesti.

Lääkäri Essi Rauhamaa ja sairaanhoitaja Veera Lumentaus työskentelevät pilotissa. Molemmat sanovat, että jo keväällä näkyneet paranukset sekä hoidon jatkuvuudessa että työn mielekkyydessä ovat vahvistuneet entisestään.

Niin vastaanotot kuin puhelutkin on saatu hoidettua jouhevasti. ”Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun omaa historiaa tai terveystietoja ei aina tarvitse selittää uudelleen. Ammattilainen puolestaan tuntee potilaan ja omista kirjauksista on helppo palauttaa mieleen, mihin viimeksi jäätiinkään” Lumentaus summaa.

Omalääkärimallissa vastaanottokynnystä on saatu madallettua tiimimallitoimintaan verrattuna. Rauhamaa kertoo, että välillä lähivastaanotosta kieltäytyy asiakas, joka kokee vaivalloiseksi saapua terveysasemalle esimerkiksi keskellä päivään. ”Silloin hoidamme asiat mahdollisimman pitkälle puhelimessa ja monesti tutun potilaan kanssa vointisoitto onkin ihan riittävä”, hän kertoo.

Molemmat kertovat työn olevan palkitsevaa, kun itse saa todeta, että hoito tepsi vaivaan tai toisaalta kasvaa ammatillisesti, jos sama vaiva palaa parantumattomana omalle työpöydälle.

Rauhamaa kertoo, että omalääkärimalli parantanut tiedonkulkua myös erikoissairaanhoidon ja hyvinvointialueen välillä. ”Nykyään saan usein hoitokirjeitä HUSilta. Kirjeet ovat kapulanvaihtoja erikoissairaanhoidon ja meidän välillämme, ja niiden avulla saamme tietoa asiakkaidemme hoidosta ja toisaalta pystymme varmistamaan parhaan mahdollisen jatkohoidon.”

Ison Omenan pilottiin osallistuvat ammattilaiset jännittivät etukäteen, miten selvitään lomakaudesta, jolloin puolet porukasta on vuorollaan lomalla. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Asiakkaille kerrottiin, että omahoitaja tai -lääkäri on poissa ja heitä kehotettiin olemaan yhteydessä uudelleen, kun omalääkäri ja omahoitaja ovat takaisin töissä. ”Jännitimme etukäteen, miten tällainen pyyntö otetaan vastaan, mutta asiakkaamme olivat ymmärtäväisiä ja he olivat tyytyväisiä, että saivat olla yhteydessä myöhemmin tuttuun ammattilaiseen.” kertoo Lumentaus. Lääkärit varasivat omilta kirjoiltaan aikaa myös lomalla olevien lääkäreiden potilaiden kiireellisten asioiden hoitoon. Jos yhteydenotto oli sellainen, että se tarvitsi välitöntä hoitoa, asiakas ohjattiin toisen pilotissa työskentelevän hoitajan tai lääkärin hoidettavaksi.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan vuosille 2026-2029 kirjattiin, että jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla tulisi olla omalääkäri vuoteen 2030 mennessä. Isoin haaste, joka on tavoitteen täyttymisen esteenä, on tilat. Sen sijaan niin sanotun sektorityön, esimerkiksi neuvolalääkärin tehtävien hoitaminen, tai osa-aikaisuudet eivät ole olleet esteenä toimivalle omalääkärimallille ainakaan Ison Omenan pilotissa.

Käytännön haasteita löytyy edelleen ratkottavaksi, mutta ei mikään malli tai työyhteisö ole ikinä täydellisen valmis. ”Pilotti on osoittanut, että hoitotyön rakenteita voidaan uudistaa onnistuneesti, kun tilat, järjestelmät ja tiedonkulku tukevat toimintaa” Rauhamaa ja Lumentaus kertovat. Paluu aikaisempiin toimintamalleihin ei tuntuisi heistä järkevältä. Siksi he toivovatkin yhdestä suusta, että omalääkärimalli saisi jatkua myös pilotin jälkeen.