Hyvinvointi syntyy yhteistyöstä: HYTE kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteisenä tehtävänä

Seminaarin avauspuheenvuorossa hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho toi esille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkityksen alueelle ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yli puolelle miljoonalle asukkaalle. Laiho korosti, että kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyö on erittäin tärkeää. Kuntien toimilla ja palveluilla on ratkaiseva merkitys terveyden edistämisessä ja niiden kautta voidaan myös ennaltaehkäistä isompien ongelmien syntymistä. Liikunta ja mielenterveyden edistäminen ovat myös keskeisiä hyvinvoinnin rakennuspalikkoja, joihin voidaan yhdessä kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen kanssa vaikuttaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden, HYTE-seminaarin pienryhmätöiden ja keskustelujen tuotoksia hyödynnetään alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2027–2030 valmistelussa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on yhdessä kuntien ja eri toimijoiden kanssa asetettu alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet. Ne ovat: Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elintapojen tukeminen ja turvallisuuden edistäminen. Näiden edistämistä vahvistavat osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen yhteistyössä.

Paneelikeskustelussa keskusteltiin alueellisen hyvinvoinnin tilasta, voimavaroista ja alueemme haasteellisista aiheista. Kaikki kunnat eivät ole samanlaisia ja siksi yhteistyön muotojakin on monenlaisia.

– Kaikilla toimijoilla tulee olla sellainen asenne, että tämä asukas ja hänen hyvinvointinsa on meidän yhteinen asiamme. Olkkari-toiminnasta kehitetään sellaista, että jokaisella paikkakunnalla on oma twisti, totesi palvelualuejohtaja Tuula Suominen ikääntyneiden palveluista.

Keskusteluissa tuli esille, että alueellamme on paljon aktiivisia, ikääntyneitä järjestöihmisiä. Samalla, kun ihmiset auttavat järjestötoiminnassa muita, he samalla auttavat myös itseään.

– Järjestöt eivät ole yksin, on hyvä, että hyvinvointialue on konkreettisesti tekemässä ja tukemassa järjestöjä ja yhteistä työtä asukkaiden hyväksi, sanoi hyvinvointialueen tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan puheenjohtaja Sini Felipe.

Myös seurakunnat tavoittavat ihmisiä, jotka eivät välttämättä hae tukea ja apua muualta.

– Diakonit ovat joissain kunnissa ajoittain mukana toiminnassamme, joka on todella hienoa, kertoi Hanna Parikka, hankekoordinaattori Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:stä.

Yhteistyön rakenteista Parikka sanoi, että säännölliset yhteiset palaverit lisäävät tietoisuutta ja mielenterveysyhdistys jakaa myös tietoa järjestöjen maksuttomasta, matalan kynnyksen toiminnasta. Parikka kiitteli kuntia yhteistyöstä muun muassa myös ikääntyneille järjestetystä toiminnasta yksinäisyyden torjumiseksi.

Yhteistyön rakentaminen edellyttää luottamuksen lisäksi pitkäjänteistä työtä alueen eri toimijoiden kanssa.

– Meillä ei esimerkiksi ole omia toimitiloja, olemme satsanneet varat toimintaan. Tilakysymyksissä me tarvitsemme kuntien ja yhteistyökumppanien apua, jotta selviydymme ja meillä on toimintaedellytykset tehdä tätä työtä ihmisiä varten. Toimimme niiden ihmisten äänenä, jotka eivät siihen itse pysty, kertoo Parikka.

– Hyvinvointialueen Olkkaritoiminnasta on tullut hyvää palautetta senioreilta, ikääntyneiden neuvolatoiminta vaikuttaa myös kiinnostavalta, totesi Siuntion kunnanjohtaja Inka Tikkanen.

Yksittäisen ihmisen vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin Tikkanen halusi tuoda esille Siuntion suomalaisen seurakunnan kanttorin Pami Karvosen.

– Karvonen järjestää ”äänihoitoa”. Sinne saa Siuntion kirkkoon tulla makoilemaan, kertoi Tikkanen Karvosen ja terapeutti Tommi Sarlinin kehittämästä suositusta rentoutumiskonseptista, jossa kirkkotilassa levätään musiikin ja mietiskelyn äärellä.

Positiivista HYTE-aiheista Tikkanen nosti esille liikunnan, yhteisöllisyyden rakentamisen, inhimillisyyden ja kunnan halun toimia kokeilujen alustana.

Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn korosti omassa puheenvuorossaan yhteistyössä onnistumista. Svahn toi esille myös Siuntion kunnan viime vuonna saaman THL:n kunniamaininnan ansiokkaasta hyvinvoinnin ja terveyden, HYTE-edistämistyöstä. Tunnustuksen perusteena oli se, että HYTE-työ on jo usean vuoden ajan kytketty tiiviisti toiminnan ja talouden suunnitteluun, ja hyvinvointikertomuksista ja -suunnitelmista johdetuille tavoitteille on asetettu selkeät mittarit ja tunnusluvut.

Tikkanen nosti esille, että arjen tilanteiden tunnistaminen on tärkeää. Ikääntyneen yksinäisyyttä tai turvattomuuden tunnetta kunta ei ehkä huomaa ensimmäiseksi, vaan se voidaan huomata vaikkapa järjestössä tai hyvinvointialueella ja löytää yhdessä ratkaisuja.

Pienryhmissä keskusteltiin lasten, nuorten ja perheiden tuesta ja varhaisesta ennaltaehkäisystä, sujuvasta tiedonkulusta, pysyvistä ja turvallisista aikuisista ja osallisuuden kokemisen merkityksellisyydestä. Kouluilla koettiin olevan keskeinen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Matalan kynnyksen, erityisesti ei-tavoitteellisten harrastusmahdollisuuksien tarjoamisen koettiin edistävän arkiaktiivisuutta ja lasten ja nuorten liikkumista.

Osallistujat halusivat muun muassa tukea kokonaisvaltaisella ja ennaltaehkäisevällä otteella terveellisiin elintapoihin tukemista kaikissa sote-palveluihin liittyvissä asiakaskohtaamisissa.

Myös ikääntyneiden määrän kasvu ja heidän arjen turvallisuuden edistäminen puhututti. Keskeisenä havaintona koettiin tärkeäksi tunnistaa ja ehkäistä yksinäisyyttä ja psykologista turvattomuutta ikääntyneillä. Yhteisenä tahtotilana oli varmistaa kunnan ja palvelujen yhteistyö ikäihmisten tavoittamisessa.

– Seminaarissa oli onnistunutta se, että päästiin keskustelemaan yhteistyöstä tunnistamalla konkreettisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä. Kunnat toivat esille tarpeen tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, totesi yhdyspintapäällikkö Pilvi Österman Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.