Tekoälyavusteinen kirjaaminen kevensi sote-ammattilaisten työtä pilotissa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on pilotoinut tekoälyavusteista asiakas- ja potilastietojen kirjaamista kahden vuoden ajan. Työkalua käytti pilotin aikana noin 800 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Kokemusten mukaan tekoäly helpottaa kirjaamistyötä, vähentää työn kuormittavuutta ja vapauttaa aikaa asiakkaan kohtaamiseen.
Pilotti käynnistyi kesällä 2024 Nummelan terveysasemalla, kun ensimmäiset 10 lääkäriä ottivat Gosta Labs Oy:n sovelluksen kokeiluun. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue oli ensimmäinen hyvinvointialue, joka alkoi tehdä kirjauksia tekoälyn avulla asiakas- ja potilastyössä. Sittemmin käyttö laajeni useisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kuluneen kahden vuoden aikana työkalua käytettiin lääkäreiden, fysioterapeuttien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilla sekä useissa sosiaalipalveluissa, kuten lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä.
Pilotissa syntyi yli 60 000 kirjausluonnosta
Pilotin päättyessä kesäkuun 2026 lopulla työkalua oli käyttänyt noin 800 ammattilaista. Sen avulla laadittiin yli 60 000 kirjausluonnosta.
Pilotissa mukana olleet ammattilaiset kertovat, että tekoälyavusteinen kirjaaminen on keventänyt heidän arkeaan ennen kaikkea vähentämällä kirjaamiseen liittyvää kuormitusta. Pilottikäyttäjät ovat arvioineet tekoälyn käytön vähentäneen kirjaamiseen kuluvaa aikaa keskimäärin 29 minuuttia päivässä. Tekoäly ei korvaa ammattilaista, vaan toimii tukena ja apumuistina.
Fysioterapeutti Kimi Mäkelä ja lääkäri Juho-Jooel Nissilä kuvaavat, että suurin hyöty ei välttämättä ole kirjaustyön nopeutumisessa, vaan siinä, ettei kirjaaminen tunnu enää samalta työtaakalta kuin aikaisemmin.
– Tekoäly tekee kirjauksesta luonnoksen, jonka ammattilainen tarkistaa ja täydentää. Se keventää kirjaamistyötä ja auttaa keskittymään asiakkaan kohtaamiseen, Mäkelä ja Nissilä kertovat.
Erityisesti sosiaalipalvelujen kirjauksissa työkalun apu näkyy jo nyt myös konkreettisena ajansäästönä. Sosiaaliohjaaja Jamila Heroum kertoo, että perhesosiaalityön kirjaukseen kului aiemmin helposti puoli tuntia, kun taas nyt työ hoituu usein noin kymmenessä minuutissa.
– Asiakastilanteessa pystyn paremmin keskittymään ja olemaan läsnä. Ja vapautuneen ajan voin käyttää suunnitteluun ja parempaan valmistautumiseen, Heroum iloitsee.
Tiivis yhteiskehittäminen onnistuneen pilotin kulmakivenä
Pilotin aikana ammattilaiset osallistuivat aktiivisesti sovelluksen kehittämiseen. Käyttäjien palaute näkyi nopeasti uusina toimintoina ja parannuksina.
- Ammattilaisten antama palaute on ohjannut tuotekehitystä viikoittain, ja olemme pystyneet viemään muutokset käytäntöön nopeasti. Juuri tällainen tiivis yhteiskehittäminen tekee tekoälyavusteisesta kirjaamisesta aidosti ammattilaisten arkeen sopivan, Gosta Labsin toinen perustaja ja tuotejohtaja, Henri Viertolahti kommentoi.
Ammattilaiset kuvaavat yhteiskehittämisen Gosta Labsin kanssa olleen poikkeuksellisen nopeaa ja vaikuttavaa: ammattilaisten antama palaute näkyi nopeasti konkreettisina parannuksina, mikä lisäsi pilottiin sitoutumista ja motivaatiota. Samalla korostui, että toimiva lopputulos syntyy vaiheittain – pilotoinnin, käyttäjäpalautteen ja jatkuvan kehittämisen kautta.
Pilotin opit tukena tulevissa projekteissa
Pilotin perusteella tekoälyratkaisujen käyttöönotto onnistuu parhaiten, kun ammattilaiset osallistuvat kehittämiseen alusta lähtien ja saavat käyttöönottoon riittävästi tukea. Jatkossa hyvinvointialue aikookin tunnistaa muutoslähettiläitä, jotka tukevat kollegoita tekoälyratkaisujen käytössä, jakavat käytännön vinkkejä ja löytävät palvelukohtaisia käyttötapauksia tekoälylle.
Onnistuminen edellyttää organisaation sisäisen vahvan muutosjohtamisen lisäksi selkeitä ohjeita, perehdytystä, tietosuojan huomioimista, toimivia laitteita ja yhteyksiä sekä jatkuvaa vuoropuhelua käyttäjien ja teknologiatoimittajan välillä.
Hyvinvointialue aikoo hyödyntää pilotista saatuja kokemuksia myös tulevissa tekoälyhankkeissa.